sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Huonoja uutisia

Monta viikkoa ollaan menty mieli maassa, Tessalla rupesi lonkat oireilemaan 3 viikkoa sitten, levolla meni jo ohi mutta käytin kuitenkin eläinlääkärissä. Ensimmäisen lääkärin diagnoosi "niimpäs on kiepeät, 2vko ei liikuntaa ja kipulääkkeet". Piti sitten itse kysellä, voisiko nivelrikkoa tai vastaavaa olla, kun muutenkin huonolonkkainen koira.
Perjantaina sitten eri lääkärillä kuvattavana, kun ei ensimmäisen kanssa oltu ihan samalla aaltopituudella kuvauksen tärkeydestä. Matalat lonkkamaljat, nivelrikkoa ja luupiikkiä, olin varautunut näihin kaikkiin mutta itkuhan siitä silti tuli. Olin myös koko viikon skarpannut itseäni siihen, että palaan kotiin mahdollisesti yksin.
Lääkärin mielestä kannatti vielä lähteä lääkityksellä "hoitamaan", joten nyt mennään sitten pitkävaikutteisella tulehduskipulääkkeellä, trocoxil 2x 20mg ensin 2 kertaa kuukaudessa ja jatkossa kerran  kuukaudessa, sekä nivelille synoquin aamuin illoin.
Toivon todella että tilanne ei tästä huononisi, mutta eihän sitä ole estettävissä, pikku tähtisilmälle vain sattunut huonot kortit syntyessään...


keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Kiireistä

Paljon on sattunut ja tapahtunut tänä aikana. Uusi lauman jäsenkin saapui, missä yksi syy vähäiseen vapaa aikaan... nimittäin Balthazar suuri ja mahtava!
Itse olin haaveillut kolmannesta koirasta jo reilun vuoden, mutta avopuoliso ei ollut ollenkaan innoissaan asiasta. Kunnes yhtenä päivänä kuulin ne ihanat sanat "Missä meidän kolmas koira on?" Sen jälkeen ei ollut paluuta.
Sopivan koiran etsintä vain ei tuottanut tulosta, rodusta ei päästy yhteisymmärrykseen ja ainut molemmille sopiva rotu, olisi ollut LK-collie, mutta se ei ollut kummankaan top 3 roduissa. Kiitos äitini, joka oli meille myös etsinyt sopivaa koiraa, löysi ilmoituksen sekarotuisista pennuista, jonka kaikki rodut miellyttivät meitä. Bordercollie/labradorinnoutaja ja lapinkoira sekoitus. Ja mikä minulle merkitsi paljon, myyjä oli mitä ihanin ihminen, hänen kanssaan vietettiin useammat tunnit puhelimen ääressä. Sekä koiran katsomis reissu venyi ja venyi kun jutut eivät meinanneet millään loppua. Pennut kasvoivat perheen arjen keskellä lapsien ja muiden eläinten kanssa.
Baltsu 5vko

Baltsu tuli meille hiukan yli 7 viikon ikäisenä ja heti oli ongelmia luvassa, Musti ei hyväksynyt pentua alkuunkaan ja kävi sen päälle täysin ilman syytä. No napakalla kurilla ja varovaisuudella viikonpäästä pennun tulosta Musti ensimmäisen kerran leikitti pentua! Silloin tiesin että kaikki on hyvin ja enää ei tapahdu mitään vakavaa. Tessa taas rakasti pentua heti ensi silmäykseltä!

Baltsu ja Tessa
Ensimmäisiä kuvia kolmikosta yhdessä
Aina pahanteossa

Melko yleistä meillä, mutta Mustiin voi onneksi luottaa





sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Kirppari



Launtai on ehdottomasti koko viikon ihanin päivä, minnekkään ei ole kiire eikä tarvitse suunnitella seuraavan päivän tapahtumia valmiiksi. Käytin siis päivän kiertelemällä ystäväni kanssa kaupoilla ja tottakai eläinkaupat ja kirpparit tuli myös koluttua läpi. Päivän "saalis" jäi kyllä pieneksi koska kerkesin käydä jo perjantaina ostamassa  kauan kaivatun ruka-astian Mustin nappuloille. Mukaan tarttui myös takkukampa, johon mielestäni olisi pitänyt laittaa isoilla punaisilla kirjaimilla että, kampa on uutena aivan järkyttävän terävä! Kerkesin ottaa kamman käteeni ja lähestyä koiraa niin johan oli sormet veressä kun metalli osasta erehdyin sitä puristamaan.


  • Trixie koiranruokakupit (iso 3e, pieni 2e)
  • Noutajahihna (2e)
Kirpparin aarteet <3
  • Takkukampa (n.6-7e), Puuilo
  • Keskimmäinen metalliastia 35 lit (19.90e), Puuilo


Tällä viikolla energiaa on kyllä riittänyt ties mihin, mutta koirien osalta se on kohdistunut lenkeillä pienimuotoisiin harjoitteluihin. Koska aikaisemmin toisten koirien ohittaminen on tuottanut pieniä ongelmia, eli suomeksi menty 10cm hihnassa ohi. Musti ja Tessa eivät siis ole millään muotoa agressiivisia toisia koiria kohtaan, vaan lähinnä turhan innokkaita/pelokkaita. 
Mustin ongelma on joko pelko tai innokkuus, riippuen tilanteesta. Varautuneena se haukkuu toisen koiran jo kaukaa, josta seuraa Tessan hyperinnostuminen ja hihnassa vetäminen. Innostuessaan taas musti alkaa ulista vastaantulevalle ja tuloksena on taas Tessan innostuminen ja vetäminen. Musti on tilanteessa siis helposti hallittavissa, ei vedä eikä riuhdo, mutta käytöksellään saa Tessa käyttäytymään huonosti. Jos päästään toisen koiran lähelle ilman että Musti reagoi tilanteeseen, kävelee tessa rauhassa ohi.

tiistai 29. tammikuuta 2013

Mamman pikku tähtisilmä

Mamman pikku tähtisilmä, seilori salonen, pimpula pampula, teslaana, testes ja pentu. Rakkaalla koiralla on monta nimeä, Tessan elinaikan niitä on kertynyt varmaan lähemmäksi 100. Mutta minkäs teet, kun joka aamu ensimmäisen kerran koiraa katsoessasi näet hullunkurisesti päätään taaksepäin kallistavan karvaturrin, jonka silmät harittavat milloin minnekkin suuntaan. Jolle jokainen aamu on uusia hajuja sekä ääniä ja uusia kokemuksia vaikka se ei niitä pystykkään näkemään.

Ensimmäisen kerran vakavissani harkitsin toisen koiran ottamista, kun olin tutun kasvattajan apuna colliepentujen eläinlääkärin tarkastuksessa, isketään kaksipentua syliin ja kysytään "kumpikas laitetaan?". Silloin vielä järki voitti tunteet, koska pentu olisi tullut liian äkkiä ilman harkintaa. No puolen vuoden päästä samaisen kasvattajan narttucollie astutettiin äitini uroscolliella. Kävin katsomassa pentuja kun ne olivat muutaman viikon ikäisiä ja varasin itselleni urospennun, joka oli ns. astutuspalkkio.
Pentujen liikkeelle lähtiessä yksi erottui selvästi joukosta, se yksi pieni narttu joka jäi muista jälkeen ja törmäili moniin paikkoihin. Tässä vaiheessa koiranpennusta huomaa jos se on sokea tai heikkonäköinen. Minulle tarjottiin tätä narttupentua, koska olen ennenkin elänyt sokean collienpennun kanssa ja tiedän että se pärjää aivan mainiosti tässä maailmassa. Kieltäydyin pennusta koska vanhempi koirani on aikaisemmin käyttäytynyt hiukan nihkeästi muita narttuja kohtaa.

Tuli se päivä kun lähdin ystävieni kanssa tätä urospentua hakemaan ja siltä reissulta palasin kahden pennun kanssa, Tessan oli tarkoitus tulla vain väliaikaisesti minulle, mutta tälle tielle se jäi.. Urospentu eli Topi taas sai uuden kodin, äitini tuttavan luota.

Topi ja Tessa


Tähtisilmä ja Topi


torstai 24. tammikuuta 2013

Reissailua


Käytiin sitten minilomalla Nummi-Pusulassa .Koirakaverina oli sekarotuinen hyperaktiivinen uros, joten Tessa sai oman osansa uroksen rakkaudenosoituksista, poikaparka vain ei vielä ymmärtänyt että on leikattu :D  Reilut viisi tuntia suuntaansa autossa, onneksi Tessa uikutti vain muutaman kerran lähtiessä ja asettui sitten Mustin kanssa nukkumaan koko matkan ajaksi. Ensimmäiset kerrat autossa olivat jatkuvaa kiljumista ja huutamista, hyssyttelyä ja tyssyttelyä. Muistan yhdenkin kerran yksin ajaessani ja loppumatkasta hermot pinkeänä, heittelin koiran raksuja tasaisin väliajoin auton takaosaan pitääkseni Tessan hiljaisena. Menetelmä toimi moitteettomasti niin kauan kuin raksuja riitti.


"Metsässä on jotakin"
"Musti luuli olevansa metsästyskoira"
"Seuraa johtajaa"
"Tessa"
"Paimennusta"
"Leikit"

maanantai 7. tammikuuta 2013

Unisia


"Tessan mielestä vanha peti kävi ainoastaan tyynyksi"

"Omat kopat törkyläjän keskellä"

Makkarin sisustukseen oli tapahtumassa muutosta, joten pitihän se koirillekkin jo ennakkoon uudet pedit hankkia. Halppis kopat löytyivät Puuilosta ja hintaa oli n.10e/kpl. Hinnan kyllä näkee laadusta esim. välipohjalliset on vedetty reunoista vain saumurilla, ja kangas ei vaikuta kovinkaan kestävälle. Ostin suurimmat koot mitä oli tarjolla, silti vaikuttavat hiukan pienille. Mutta hyvin on kelvannu, sängyssäkään eivät enää pahemmin viihdy petien oston jälkeen.

"Vilkkuvalo"

Prismasta mukaan tarttui koiran vilkkuvalo, hinta muistaakseni 4,95€. Näissä on hyvä huomioida ns. off asento, koska silloin poltin osa on vain löysästi kierteillä ja tippuu helposti. Itselläni toinen aikaisemmista valoista tippui heti ensimmäisellä päivälenkillä jolloin valo ei ollut päällä. Vahingosta viisastuneena nykyisin kiinnitän vilkkuvalon hihnaan vain tarvittaessa. Uudemmassa valossa myös sinisen sävy oli tummempi kuin aikaisemmissa "kirkas-punainen-sininen"


"Pieni sylikoira"

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Palloleikkejä

Oma takapiha, niin pieni mutta silti niin suuri ilonlähde koiraperheille! Sisällä tassut eivät pidä liukkaalla lattialla juostessa, joten pihalla on hyvä potkia palloa ja heitellä leluja. Pihalta on karsittu kaikki "turha" eli keinut, kukkapenkit yms. mikä on esteenä Tessan vapaalle juoksemiselle. Hyvin on tullut takapihan puut ja aidanrajat tutuksi, joten pallopelit onnistuvat leikiten vaikka Tessa onkin sokea.

Musti odottaa leikin alkua

Tessa härkkää

Leikkiin mukaan

Tessalla vauhti päällä