Mamman pikku tähtisilmä

Mamman pikku tähtisilmä, seilori salonen, pimpula pampula, teslaana, testes ja pentu. Rakkaalla koiralla on monta nimeä, Tessan elinaikan niitä on kertynyt varmaan lähemmäksi 100. Mutta minkäs teet, kun joka aamu ensimmäisen kerran koiraa katsoessasi näet hullunkurisesti päätään taaksepäin kallistavan karvaturrin, jonka silmät harittavat milloin minnekkin suuntaan. Jolle jokainen aamu on uusia hajuja sekä ääniä ja uusia kokemuksia vaikka se ei niitä pystykkään näkemään.

Ensimmäisen kerran vakavissani harkitsin toisen koiran ottamista, kun olin tutun kasvattajan apuna colliepentujen eläinlääkärin tarkastuksessa, isketään kaksipentua syliin ja kysytään "kumpikas laitetaan?". Silloin vielä järki voitti tunteet, koska pentu olisi tullut liian äkkiä ilman harkintaa. No puolen vuoden päästä samaisen kasvattajan narttucollie astutettiin äitini uroscolliella. Kävin katsomassa pentuja kun ne olivat muutaman viikon ikäisiä ja varasin itselleni urospennun, joka oli ns. astutuspalkkio.
Pentujen liikkeelle lähtiessä yksi erottui selvästi joukosta, se yksi pieni narttu joka jäi muista jälkeen ja törmäili moniin paikkoihin. Tässä vaiheessa koiranpennusta huomaa jos se on sokea tai heikkonäköinen. Minulle tarjottiin tätä narttupentua, koska olen ennenkin elänyt sokean collienpennun kanssa ja tiedän että se pärjää aivan mainiosti tässä maailmassa. Kieltäydyin pennusta koska vanhempi koirani on aikaisemmin käyttäytynyt hiukan nihkeästi muita narttuja kohtaa.

Tuli se päivä kun lähdin ystävieni kanssa tätä urospentua hakemaan ja siltä reissulta palasin kahden pennun kanssa, Tessan oli tarkoitus tulla vain väliaikaisesti minulle, mutta tälle tielle se jäi.. Urospentu eli Topi taas sai uuden kodin, äitini tuttavan luota.

Topi ja Tessa

Tähtisilmä ja Topi